Kieli- ja kulttuurisensitiivinen perehdytys on avainasemassa vammaistyössä

Työperäinen maahanmuutto on ollut pitkään jo keskusteluissa, mutta kuka perehdyttää uuden maahanmuuttajataustaisen alalle tulijan ja miten? Ilmassa on runsaasti kysymyksiä, jotka liittyvät työntekijän koulutukseen, taustaan ja osaamisen tasoon.

Riittävä kielitaito on tärkeää

Usein kaikki kulminoituu lopulta kielitaitoon. Hektisessä hoitotyössä voi tuntua siltä, että kieltä ei välttämättä aina ole aikaa opettaa. Kielen oppimista voi kuitenkin tukea arjessa myös pienin teoin.

Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöllä, kuten lähi- tai sairaanhoitajalla, on oltava riittävä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen taito. Vastaavanlaiset kielitaitovaatimukset eivät kosketa hoiva-avustajia. Katsoisin kuitenkin, että kaikkien työntekijöiden riittävä kielitaito lisää asiakasturvallisuutta ja tyytyväisyyttä sekä tukee uuden oppimista työssä.

Perehdytystyöhön ammatillista ja kulttuurillista osaamista

Työhön perehdyttävältä henkilöltä vaaditaan ammattitaitoa työhönsä, mutta myös osaamista henkilöiden perehdyttämiseen, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.  Se, että ammattilainen saa tärkeälle perehdytystyölleen aikaa ja tarvitsemaansa tukea, on sekä työntekijän että työyhteisön etu.

Perehdyttäjällä tulee olla kielellistä ja kulttuurillista osaamista sekä motivaatiota maahanmuuttajataustaisen henkilön perehdytykseen. Usein perehdytystyön lisäksi saa ohjata kollegoja ymmärtämään eri kulttuurien eroja sekä kannustaa uutta työntekijää osallistumaan keskusteluihin ja kysymään rohkeasti lisää.

Moni suomalainen työntekijä kuuluu ammattiliittoon jo opiskeluaikanaan, ja osaa huolehtia työsopimuksesta sekä työaikalain raameista, kun taas maahanmuuttajataustainen työntekijä voi tarvita neuvoja näihin teemoihin.

Perehdyttäminen ei ole vain ohjausta itse työhön, vaan pitää sisällään myös Suomen lakien, työehtosopimuksen ja työntekijän velvollisuuksien ja oikeuksien avaamista käytännön esimerkein.

Suomen kielen oppiminen osaksi arkipäivää

Vammaisalalla työyhteisöt ovat nykyisin usein monikielisiä. Työyhteisössä on hyvä pohtia, miten kielitietoisuutta lisätään ja minkälaista tukea suomen kielen oppimiseen voidaan tarjota.

Motivoitunut ja osaava perehdyttäjä voi tukea kielitaidon kehittymistä helposti. Keskustelut, suomen kielen käyttö työpaikalla, palavereihin ja kahvihuoneen keskusteluihin mukaan ottaminen tukevat kaikki suomen kielen oppimista. Kääntäjä toimii apuna kirjaamisessa, sanalistojen käyttö ja omalla äidinkielellä asioihin perehtyminen etukäteen tukevat uuden työn omaksumista.

Puutteet kielitaidossa eivät kuitenkaan tarkoita osaamattomuutta työssä.

Jokaisella on omat vahvuutensa, halu ja tarve saada tunnustusta osaamisestaan sekä apua ja tukea, kun sitä tarvitaan.

Perehdytystyö vammaisalalla on tärkeää ja moniosaavan ammattilaisen työtä. Tällä arvokkaalla työllä saadaan vammaisalalle uusia työntekijöitä sekä lisätään alan veto- ja pitovoimaa.

Ja mikä tärkeintä – luodaan laadukasta ja turvallista arkea tärkeimmille, eli asiakkaille.

Saija-Maria Johansson

Pian valmis sosionomi, vammaisalan työkokemusta yli 20 vuotta.