Blogit
Vammaistyön vetovoiman vahvistaminen on ollut Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla (UVVA) -hankkeen keskeisiä tavoitteita – eikä syyttä. Alalla on tunnistettu kasvava työvoimapula, ja samaan aikaan uusien työntekijöiden hakeutuminen vammaisalalle on vähentynyt. Tarve lisätä tietoisuutta vammaistyöstä, sen merkityksellisyydestä ja arjesta on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Mitä tapahtuu, kun johtaminen ei enää perustu organisaatiokaavioihin, vaan jaettuun tavoitteeseen, luottamukseen ja yhdessä oppimiseen?
Kaisla Kempas työskenteli muutaman vuoden majoitusyrityksessä yhdessä kehitysvammaisten työntekijöiden kanssa. Kokemus opetti hänelle paljon erilaisuudesta ja hyvän työilmapiirin merkityksestä.
Mari Niskanen on sosionomiopiskelija Diakista, joka tällä hetkellä viimeistelee opintojaan ja työskentelee keikkaluonteisesti useissa vammaisalan tehtävissä Uudellamaalla. Hän toivoo, että mahdollisimman moni lähtisi kokeilemaan vammaisalaa.
Lähihoitajaopiskelija Eveliina Friman kertoo, miten tutustuminen vammaistyöhön muutti hänen käsityksensä alasta täysin. Työn monipuolisuus ja mukavuus yllättivät.
Vammaisala nousee julkisessa keskustelussa usein esiin epäkohtien kautta. Vuonna 2024 toteutettu UVVA-hankkeen laaja selvitys sekä työntekijöiden arjesta kumpuavat kokemukset kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa: vammaisalalla viihdytään, työ koetaan merkitykselliseksi ja yhteisölliseksi. Tässä kirjoituksessa avataan viisi keskeistä syytä, jotka lisäävät työssä viihtyvyyttä vammaisalalla.
Haastavien tilanteiden jälkiarviointi on avain parempaan ymmärrykseen ja toiminnan kehittämiseen tukea tarvitsevien ihmisten kanssa tehtävässä työssä. Kun pysähdymme yhdessä pohtimaan, mitä tapahtui ja miksi, voimme löytää keinoja ehkäistä vastaavia tilanteita jatkossa ja samalla vahvistaa luottamusta ja hyvinvointia.
Vammaisalan osaajaksi kasvaminen vaatii moniäänistä yhteistyötä ja yhteisöllistä sitoutumista. Opiskelijoiden, ammattilaisten ja asiakkaiden yhteiskehittäminen rakentaa polkua ja luo vahvaa vahvaa perustaa alan veto- ja pitovoimalle tulevaisuudessa, kirjoittavat projektipäällikkö Johanna Siitonen ja projektikoordinaattori Heli Sutinen blogissaan.
Mentalisaatio on keskeinen taito vammaistyön arjessa, sillä se auttaa ymmärtämään käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja ajatuksia. Mentalisaatiota voidaan hyödyntää haastavien tilanteiden ennakoinnissa ja vuorovaikutuksen tukena.
Emotionaalisen kehityksen ymmärtäminen vammaisalalla on palkitsevaa monin tavoin. Kun tukea tarvitsevan henkilön tuntee hyvin ja tunnistaa hänen emotionaalisen kehityksensä vaiheen, voi hänelle tarjota oikeanlaista apua ja ohjausta eri tilanteissa.