Aitoa yhteisöllisyyttä

Työskentelin muutaman vuoden helsinkiläisessä majoitusyrityksessä, joka työllisti kehitysvammaisia henkilöitä oikeisiin töihin, oikealla palkalla. Ihastuin heti konseptiin, jossa kansainvälisyys ja ihmisten kohtaaminen sulautuivat yhteen. Samalla se antoi tukea tarvitseville työntekijöille mahdollisuuden työhön.

Työpaikan rento ja värikäs miljöö loi kotoisan tunnelman aina, kun ovesta astui sisään. Tapasin päivittäin ympäri maailmaa tulleita ihmisiä, jotka jakoivat mielenkiintoisia matkakertomuksiaan ja kyselivät uteliaina yrityksen perustamiseen johtaneista syistä – olihan konsepti ainutlaatuinen. Työ yhdisti sopivalla tavalla tiimityön ja itsenäisen työskentelyn: huolehdin päivittäisistä käytännön järjestelyistä ja ohjasin työvuorossa olevia työntekijöitä.

Kaikista eniten minua motivoi päivän aikana koetut kohtaamiset sekä asiakkaiden että työkavereiden kanssa. Nautin työn monipuolisuudesta ja siitä, että sain olla jatkuvasti liikkeessä. En ole koskaan ollut varsinainen aamuvirkku, mutta tuolloin aikaisiin työaamuihin oli vaivatonta herätä – vastaanoton lämmin tunnelma piti siitä huolen.

Haastavat tilanteet vahvistavat osaamista

On sanomattakin selvää, että asiakastyössä tulee välillä vastaan haastavia hetkiä. Kohtasin ajoittain tilanteita, joissa majoittuva asiakas käyttäytyi tavalla tai toisella arvaamattomasti, jolloin jouduin arvioimaan tilanteen itsenäisesti. Suhtauduin tilanteisiin rauhallisesti, ja vaikka päävastuu oli minulla, tiesin, että apu ja tuki olivat aina tarvittaessa saatavilla.

Tärkein oppi näistä tilanteista oli se, että läsnäololla ja rauhallisella äänenkäytöllä voi olla suurikin vaikutus siihen, miten tilanne etenee ja lopulta ratkaistaan.

Parasta työssä oli yhdessä rakennettu hyvä ilmapiiri

Työnantajan ja työntekijän välinen vastavuoroisuus oli yksi parhaimmista asioista, joihin kiinnitin huomiota jo alkuvaiheessa. Minuun luotettiin, vahvuuksiani hyödynnettiin ja ideoitani kuunneltiin. Työ tuntui merkitykselliseltä ja koin tulleeni kohdatuksi.

Työpaikan poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri loi yhteisöllisyyttä, jonka rakentamiseen jokainen osallistui. Mielestäni se on edellytys toimivalle työlle ja yhteisöllisyyden muodostumiselle.

Työkokemukseni opetti minulle ihmisten erilaisuudesta, aidosta kohtaamisesta ja siitä, mitä yhteisöllisyys työyhteisössä todella tarkoittaa. Tunsin iloa kohtaamisista, onnistumisista, uusien asioiden omaksumisesta ja osallisuuden toteutumisesta. Työ opetti, että jokaisella ihmisellä on annettavaa, kunhan toiselle vain annetaan mahdollisuus.

Kirjoittaja: Kaisla Kempas, UVVA-hankkeen harjoittelija, Diakonia-ammattikorkeakoulu