Neljä näkökulmaa vammaistyön vetovoimaan

Diakonissalaitos toteutti kevään 2024 aikana alkukartoituksen, jossa hyödynnettiin vammaisalan ammattilaisille suunnattua sähköistä anonyymikyselyä sekä vammaisalan asumisyksiköiden työntekijöiden ryhmähaastatteluja. Tiedonkeruuta toteutettiin myös eri tutkintojen opiskelijoiden ryhmähaastatteluissa.

Sähköiseen kyselyyn vastasi huimat 457 ammattilaista, mikä kertoo siitä, että ammattilaiset haluavat puhua työstään ja sen merkityksestä sekä yksilön elämän että yhteiskunnan näkökulmasta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 31 vammaisalan ammattilaista ja 36 opiskelijaa. Toteutimme haastattelut yhteistyössä Rinnekotien sekä Suomen Diakoniaopiston kanssa.

”Sekä kyselyn avoimissa vastauksissa että haastattelutilanteissa välittyi aito välittäminen sekä asiakkaasta että työkaverista: ilo, työn merkityksellisyys, myötäeläminen”, projektipäällikkö Johanna Siitonen Diakonissalaitokselta kuvaa.

Alkukartoituksen perusteella vammaisalan vetovoiman vahvistamisen kulmakiviksi nousevat seuraavat lauseet: vahvistamme tietoisuutta, murramme ennakkoluuloja, mahdollistamme kohtaamisia ja edistämme onnellisia sattumia. Lauseet toimivat kehittämisen ajureina, joihin hankkeen toimenpiteillä voimme vaikuttaa.

Tutustu alkukartoitukseen täällä.

1. Vahvistamme tietoisuutta

Hankkeessa teemme yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Käymme esimerkiksi vetämässä työpajoja Diakissa ja Suomen Diakoniaopistossa. Teemme kouluvierailuja ala- ja yläkouluihin sekä ammatillisiin oppilaitoksiin Uudellamaalla. Tekemällä näitä asioita vahvistamme opiskelijoiden, mutta myös sosiaali- ja terveysalan opettajien tietoisuutta vammaisalasta ja sen mahdollisuuksista, jotta heillä on osaamista ja ajantasaista tietoa rohkaista ja innostaa opiskelijoita entistä enemmän myös vammaistyöhön.

Opintojen aikaisilla positiivisilla harjoittelukokemuksilla on merkittävä vaikutus vammaisalan vetovoimaan. Alkukartoituksen haastatteluihin osallistuneet opiskelijat arvioivat, että onnistunut harjoittelu perustuu ennen kaikkea hyvään ja kannustavaan yhteistyöhön harjoittelupaikan henkilöstön kanssa. Kaiken kaikkiaan opiskelijat toivoivat nykyistä enemmän sekä teoriatietoa vammaisuudesta että työn arjen kokemusten vaihtamista vammaisalan osaajien kanssa jo opintojen alkuvaiheessa.

”Viime kevään alkukartoitukseen sisältyvä yhteistyö, opiskelijaryhmissä vierailut ja keskustelut vammaistyöstä opiskelijoiden kanssa olivat antoisia kaikille osapuolille”, Suomen Diakoniaopiston sosiaali- ja terveysalan päätoimisena tuntiopettajana ja projektipäällikkönä työskentelevä Katja Lammi muistelee.

2. Murramme ennakkoluuloja

Ennakkoluulojen murtaminen on aivan keskeistä, jotta alalle saadaan lisää tekijöitä. Tämän vahvistivat myös opiskelijat ja ammattilaiset, joita kartoitusta varten haastateltiin.

Lammi jakaa tämän kokemuksen: ”Jokaisen opiskelijan olisi hyvä saada jo opintojen alussa tietoa ja mahdollisesti käytännön kokemusta kattavasti eri asiakasryhmien kanssa tehtävästä työstä. Tasavertaisesti esimerkiksi niin päihde- ja mielenterveystyöstä tai vammais- tai lasten kanssa tehtävästä työstä. Tällöin opiskelijalla olisi paremmat valmiudet valita tietoon perustuva, juuri itselle omimmalta tuntuva asiakasryhmä, jonka parissa haluaa tulevaisuudessa työskennellä”.

Yhteiskunnan tasolla vallitsevien ennakkoluulojen purkamiseen tarvitsemme apua. Tahdomme kehittää keinoja murtaa vammaisalaan liittyviä kielteisiä ennakkoluuloja tai virheellisiä olettamuksia yhdessä sidosryhmien kanssa. Viestintäkampanjaan saamme ideoita ja materiaalia myös kouluvierailuilta ja työpajoista. Yhdessä hyvä tulee.

3. Mahdollistamme kohtaamisia

Mahdollistamme erityisesti opiskelijoiden, vammaisten ihmisten ja vammaistyötä tekevien ammattilaisten erilaisia vammaisalan arjen näköisiä kohtaamisia. Meille on hankkeena tärkeää, että kokemusasiantuntijat pääsevät ääneen tilaisuuksissamme ja että erilaiset ihmiset kohtaavat toisiaan ja pääsevät tutustumaan lähemmin.

Alkukartoitusta varten tehdyissä haastatteluissa vammaisalan ammattilaiset korostivat työyhteisön roolia kielellistä moninaisuutta tukevana tekijänä. Ratkaisukeskeinen työyhteisö, jossa vallitsee turvallinen ja kunnioittava työilmapiiri ovat avainasemassa. Kun koet kuuluvasi porukkaan, uskallat helpommin myös harjoitella suomen kieltä ja tarvittaessa pyytää apua. Työkaverit ja asiakkaat voivat yhteisönä rakentaa käytäntöjä, jotka tukevat maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielen oppimista ja sitouttavat heitä alalle.

4. Edistämme onnellisia sattumia

Ohjauduin itse alalle sattuman kautta. Minulla ei ollut minkäänlaista ajatusta, saati vetovoimaa sosiaalialalle, etenkään vammaistyöhön. Kun aloitin, sain huomata, että työlläni on todellakin merkitystä ja sillä on valtavaa merkitystä, mistä lähtökohdista tai arvoista teen työni. Vammaisalaa kuvataan usein stereotyyppisesti ja yleinen keskustelu usein vahvistaa stereotyyppistä ajattelua siitä, millainen vammainen ihminen on. Työssä on paljon sitäkin, mutta 80 % kaikkea muuta.”

Tämä alkukartoituksen sähköisen kyselyn vastaajan kokemus kertoo toisaalta alan valinnan sattumanvaraisuudesta, mutta myös työn sisällön ja työtapojen merkityksellisyydestä alan pitovoiman näkökulmasta.

Vaikka vammaisalalle päädytäänkin toisinaan sattumalta, kyselyn mukaan vammaisalalle hakeutumisen keskeisimpiä syitä ovat kiinnostus työskennellä juuri vammaisten henkilöiden kanssa (56 % vastauksista) sekä positiiviset harjoittelukokemukset (38 % vastauksista).

”Myös näitä tilanteita, joissa vammaisalalle on päädytty sattumalta, tuli vastaan useampi. Mutta kokemukset, asiakkaiden erityisyys tai työporukka ovat kannatelleet pitkiäkin työuria”, kertoo Johanna Siitonen.

Alkukartoituksen tekijät Johanna Siitonen ja Heli Sutinen huomasivat, että tapa, jolla alan ammattilaiset ja opiskelijat puhuvat työstään toimii eräänlaisena vastavoimana sosiaali- ja terveysalan negatiivispainotteiselle uutisoinnille. Se liikutti tekijöitä, mutta myös opetti paljon vammaisalan arjesta.

Meillä hanketiimissä on oma tehtävämme paikallistaa ja levittää arjen tarinoita sellaisista ”onnellisia sattumia” mahdollistavista tilanteista ja työyhteisöistä, jotka saavat työntekijöitä jäämään alalle mahdollisista ennakkoluuloista huolimatta. Annamme ihmisten aidoille kokemuksille tilaa ja kehitämme viestinnällisiä ulostuloja, jotka luovat siltoja kohti uusia onnellisia sattumia.

Teksti:

Johanna Siitonen, Diakonissalaitos
Heli Sutinen, Diakonissalaitos
Essi Nuotio, Diak
Venla Tuohino, Diak