VAHVA-koulutus: Kohti vahvuusperustaista ja moninaisuutta arvostavaa työyhteisöä

Tiesitkö, että Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeen toteuttaman alkukartoituksen mukaan vammaisalalla työskentelevistä ammattilaisista lähes puolet (48 %) kokee mahdollisuuden hyödyntää omia vahvuuksiaan ja ammatillista osaamistaan yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä työssään viihtymisessä ja siihen sitoutumisessa? Silti arjen kiire voi tehdä omien ja toisten vahvuuksien tunnistamisesta ja sanoittamisesta yllättävän vaikeaa.

Työyhteisöissä tarvitaan rakenteita ja toimintatapoja, jotka auttavat tuomaan näkyväksi yksilöllistä osaamista ja vahvuuksia koko yhteisön hyväksi. Kun ammattilainen tunnistaa omaa osaamistaan ja saa toimia omilla vahvuusalueillaan, hän pystyy helpommin nostamaan esiin ja tukemaan myös toisten vahvuuksia. VAHVA-koulutus syntyi tarpeesta pysähtyä vammaisalan yhteisöjen vahvuuksien ja moninaisuuden äärelle. Koulutuksessa keskitytään yksilöllisiin vahvuuksiin, vuorovaikutukseen ja palautekulttuuriin – ja ennen kaikkea siihen, miten erilaisuudesta voidaan tehdä yhteinen voimavara.

VAHVA-koulutus luotiin yhteiskehittämisen työpajoissa yhdessä vammaistyössä työskentelevien ihmisten kanssa. Työpajojen osallistujat ideoivat, kuinka vahvuusperustaisuudesta ja moninaisuudesta tulisi vammaistyön yhteisöjä kouluttaa. Ideoissa nousi esiin erityisesti työyhteisön yhteisen keskustelun mahdollistaminen ja toiminnallisten menetelmien hyödyntäminen koulutuksessa.

Pilottikoulutuksella uusia näkökulmia

Työpajoista syntyneistä ideoista koottiin koulutus, jota pilotoitiin Helsingin kaupungin vammaispalveluiden kahdessa asumisyksikössä syksyllä 2024 ja alkuvuonna 2025. Kouluttajina piloteissa toimivat Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeessa työskentelevät Johanna Siitonen (Helsingin Diakonissalaitos) ja Essi Vertanen (Tukena-säätiö).

Palveluyksikön päällikkö Janika Sharma Helsingin kaupungilta kertoo, että lähti työyhteisöjensä kanssa mukaan pilottikoulutuksiin odotuksin, että koulutus herättelee ajatuksia ja auttaa työyhteisöä löytämään uusia näkökulmia työyhteisönä toimimiseen.

”Työyhteisöjen moninaisuus, kuten eri ikä, tausta, kieli ja työkokemus ovat valtavia rikkauksia, mutta voivat myös luoda jännitettä työyhteisöissä. Erilaiset persoonat ja tavat tehdä työtä koetaan välillä raskaina. Jotta työyhteisö voisi toimia rakentavasti sekä joustavasti yhdessä täytyy työntekijöille antaa työkaluja hahmottaa omaa ja toisen käytöstä ja työskentelymallia”, Janika Sharma kuvailee.

Pilottikoulutusten palautteissa nousi esille, että avoin keskustelu, mukava tunnelma sekä toiminnalliset tehtävät koettiin hyviksi koulutuksessa.

Yhden osallistujan mukaan ”erityisesti jäi mieleen se, millaisia vahvuuksia työkaverit löytävät minusta ja millaisia vahvuuksia on mahdollista löytää työkavereista”.

Yhteinen keskustelu rakentaa ymmärrystä

Koulutus herätti ajatuksia ja antoi työkaluja käsitellä työyhteisön monimuotoisuutta uudella tavalla. Janika Sharman mukaan koulutuksen jälkeen työyhteisöissä on alettu puhua avoimemmin omista työskentelytavoista ja toisten eroista – jopa huumorin kautta.

”Sanotaan vaikka että ’oon taas vähän nopee, ota vaan aikas’, ja erot nähdään enemmän hauskana ilmiönä kuin ärsyttävänä taakkana.”

Lisäksi oivalluksia nousi työyhteisön tavasta käsitellä palautetta. Koulutuksessa opeteltiin tunnistamaan palautteen eri sävyjä ja puhumaan niistä yhteisellä kielellä.

”Palautteen antamiseen on myös alettu kiinnittää huomiota. Keskustelu työyhteisössä on tehnyt palautteen annosta rennompaa. Koulutus on auttanut purkamaan tilanteita nopeammin, sillä kaikilla on ymmärrys mistä puhutaan ja on helppo hahmottaa tilanne eri näkökulmasta. Koulutus on tuonut työyhteisön toimintaan positiivisen piristeen”, Janika kertoo havainnoistaan koulutuksen jälkeen.

Janika Sharma kokee, että VAHVA-koulutus tarjosi konkreettisia keinoja auttaa tiimejä oivaltamaan toistensa toimintatapoja ja keskustelemaan avoimemmin. Koulutus haastoi myös häntä itseään tarkastelemaan, millaisista persoonista tiimi koostuu ja erityisesti mitä se vaatii johtamiselta.

Moninaisuuden johtaminen ei ole itsestäänselvyys. Eri ikä, kieli, työkokemus ja persoonallisuudet voivat aiheuttaa kitkaa, ellei niitä opita sanoittamaan ja arvostamaan.

“’Näin on aina tehty’ tai ’Teen itse, kun toisella kestää niin pitkään’ ovat tuttuja lausahduksia. Kun keskustelu on avointa ja asiallista, on helpompi tulla toimeen erilaisten työkavereiden kanssa”, hän jatkaa.

Muutos jatkuu arjessa

Pilottikoulutusten jälkeen yksiköissä päätettiin hyödyntää kouluttajilta saatuja materiaaleja ja jatkaa harjoitteiden tekemistä omatoimisesti. ”VAHVA-koulutusta on kehuttu paljon ja sitä on toivottu uudelleen. Haluaisimme tämän vuosittaiseksi osaksi tiimityötä.”

Yksiköiden välillä näkyi eroja siinä, miten koulutusta hyödynnettiin. Esimerkiksi toinen yksiköistä sai lisätehtävän, jonka myötä VAHVA-koulutuksen teemat syventyivät vielä tiiviimmäksi osaksi arkea.

Pitkällä aikavälillä yhteisenä toiveena on, että työntekijät tunnistavat omia ja toisten vahvuuksia entistä selkeämmin – ja että palautteen antaminen muuttuu luontevaksi osaksi työyhteisöä.

”Terve työkulttuuri rakentuu siitä, että palautetta osataan antaa ja ottaa kevyesti.” tiivistää Janika.

Kirjoittajat:

Taija Halme, Tukena
Essi Vertanen, Tukena
Johanna Siitonen, Diakonissalaitos

Juttua varten on haastateltu palveluyksikön päällikköä Janika Sharmaa Helsingin kaupungilta.

Lisätietoa

• VAHVA-koulutuksen materiaalit ja ohjeistukset toiminnallisten tehtävien hyödyntämiseen työyhteisössä ovat yksi Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeen tuotoksista.
• Koulutuksen materiaalit ja kouluttajan manuaali tulevat maksuttomasti kaikkien saataville hankkeen verkkosivuille keväällä 2026.
• Kysyttävää? Ota yhteyttä suunnittelija Essi Vertanen, essi.vertanen@tukena.fi, p. 040 621 0582